Miksi luovuin Naavasta?

Naava ei voinut hyvin meidän perheessämme.

Kuuntelin vastikään Sarah Stremmingin podcastia Cog-Dog Radio. Jakson nimi oli A Dog’s Emotional Cup ja vieraana oli Sarah Owings. Jakso käsitteli sitä, miten koiran yleinen hyvinvointi vaikuttaa myös koiran käyttäytymiseen. Usein hyvinvoinnista huolehtiminen jo itsessään vähentää ongelmallista käyttäytymistä.

Kaikkein parhaiten mieleeni jäi kuitenkin yksi tärkeä huomio: Ihmisen hyvinvointi vaikuttaa koiran hyvinvointiin. Jos ihminen väkipakolla raahautuu treenaamaan koiransa kanssa lajia, joka ei kiinnosta yhtään, on hyvin todennäköistä, että koirakaan ei nauti tästä yhteisestä harrastuksesta. Sen sijaan, jos molemmat rentoutuvat yhdessä sohvalla köllöttäen, se lisää molempien hyvinvointia.

Koira (tai ihminen) voi hyvin, kun sen perustarpeet tyydytetään. Koiran perustarpeisiin kuuluvat ravinto, liikunta, sosiaalisuus, uni ja lepo, lajityypillisten käyttäyttymistarpeiden toteuttaminen ja valinnan mahdollisuus. Lili Chin ja Sarah Owings ovat tehneet koiran hyvinvoinnin osa-alueista hienon julisteen, jonka näet jutun alta. Voit ladata julisteen ja muita Lili Chinin hienoja informatiivisia julisteita (osa löytyy myös suomeksi) ilmaiseksi osoitteesta: www.doggiedrawings.net/freeposters

On tärkeää tunnistaa, milloin oma koira ei voi hyvin. Kun tunnistaa koiransa poikkeavan käyttäytymisen, voi esimerkiksi huomata kivun tai sairauden nopeammin. Koira ovat yksilöitä ja ne ilmentävät huonoa oloa eri tavoin. Yksi koira alkaa haukkua tai vinkua enemmän, joku toinen sulkeutuu omiin oloihinsa.

Kun Riemu ei jostain syystä voi hyvin, huomaan sen vikinän lisääntymisenä. Herkän mahan vuoksi vatsakipu on yksi vikinän lisääjä. Muita syitä ovat vähälle jäänyt lajityypillisten käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen, turhautuminen ja epävarmuus siitä, mitä kohta tapahtuu. Kun vatsa toimii, Riemulle on viestitty, mitä tapahtuu ja lajityypillisiä käyttäytymistarpeita on saanut toteuttaa, Riemu on selkeästi hiljaisempi ja rennompi.

Naavan hyvinvointi löytyi Oulusta

Naava ilmaisee hyvinvoinnin puutetta lisääntyneellä haukkumisella ja pöhisemisellä. Lisäksi se säikähtää helposti, kehittää uusia pelkoja edellisten tilalle ja on yleisesti rauhaton. Valitettavasti näitä stressin merkkejä näkyi Naavan eleissä jatkuvasti. Seurasin surullisena, kun Naavan stressi vain kasvoi meidän muuttaessa vilkkaampaan kaupunkiin ja saadessamme perheenlisäystä.

Naava oli haluton lenkkeilemään, sen pelkojen määrä kasvoi koko ajan, sen iho kutisi ja se oli hyvin herkkä meidän tunnetiloillemme. Pienen lapsen kanssa aikaa koirille on rajatusti ja minusta tuntui, etten pysty antamaan Naavalle sitä, mitä se tarvitsee. Kun Naava pelkäsi hitaasti ohi ajavia autoja, opetin sen ottamaan niistä kontaktia minuun ja tilanne helpotti. Sen pelon tilalle tuli kuitenkin lentokoneiden äänen pelko, joka oli ollut Naavalle aiemmin neutraali ääni (olimme asuneet aivan lentokentän vieressäkin ongelmitta). Kun olin saanut vastaehdollistettua lentokoneiden äänet, Naava alkoi pelätä sisälle kantautuvaa ruohonleikkurin ääntä, joka oli myös ollut täysin neutraali ääni aiemmin.

Pysähdyin miettimään. Jos Naava saisi valita, uskon että se asuisi rauhallisella alueella ainoana koirana ihmisen kanssa, jolla on aikaa rauhallisiin lenkkeihin, rapsutteluihin ja hauskaan temppuiluun. Parin vuoden pohdinnan jälkeen, päätin alkaa miettiä uuden kodin löytämistä Naavalle.

Mieleeni tuli ensimmäisenä ystäväni, johon olin tutustunut Oulussa Naavan kautta. Sattuipa niinkin sopivasti, että hän oli jo useamman vuoden toivonut löytävänsä kodinvaihtajan, joka täyttäisi koiran paikan heidän taloudessaan. Kun kaikki asiat oli puhuttu auki, Naava lähti kokeilemaan uutta kotiaan.

Ystäväni rakastui Naavaan heti. Naava muisti hänet pentuajoiltaan ja sujahti uuteen perheeseensä nopeasti. Pian ääniherkkyys väheni, lenkkeilyinto palasi ja kaiken kaikkiaan Naava alkoi taas voida hyvin. Muutaman kuukauden jälkeen viralliset kirjat siirrettiin uuden omistajan nimiin.

On sanomattakin selvää, ettei päätös ollut minulle helppo. Se oli silti oikea. Kyyneleitä joudun edelleen vuodattamaan, mutta olen onnellinen siitä, että Naava pääsi omanlaiseensa kotiin. Riemukin selvästi nauttii, kun se saa olla perheemme ainoa koira, ja minun stressitasoni tippuivat, kun en enää murehdi Naavaa.

Yleensä yhteisen hyvinvoinnin saa elvytettyä pienillä arjen muutoksilla. Ihan vain sillä, että ottaa huomioon koiran tarpeet. Joskus on kuitenkin kaikkien kannalta parasta, että tiet erkanevat. Suhde koiraan on suhde, siinä missä ihmissuhteetkin. Huonoon suhteeseen jääminen periaatteen ja jääräpäisyyden vuoksi ei ole hyväksi kellekään.

Lili Chin ja Sarah Owings ovat yhdessä tehneet hienon julisteen koiran hyvinvoinnista.